Nykyinen työpaikkani ja kansanopiston asuntola menneestä elämästäni olivat sulautuneet yhteen. Kaiken maailman tyyppejä oli paikalla ja kaikki olivat ihan juovuksissa ja tillintallin. Minä ja eräs työkaverihenkilö saimme autokyydin eräältä toiselta työkaverihenkilöltä, mutta hän ajoi ihan muualle kuin piti ja nukahti rattiin. Minä huusin etupenkillä istuvalle kaverille: ”Herätä se! Vedä käsijarrusta! Tee nyt jotain!”.
Sitten tuli vähän oudompaa.
Minä katselin Ludwig van Beethovenin patsasta. Siinä oli myös toinen patsas, joka esitti Beethovenin vaimoa. Vaimon kieli oli omituisen näköinen. Luin jostain opaslehtisestä, että vaimon kieleen iski tauti, joka oirehtii niin, että ensin kieli peittyy paksuun keltaiseen limakerrokseen ja siihen tulee mustia pilkkuja. Taudin edetessä kieli alkaa tummua ja mädäntyä reunastaan ja lopulta lähtee kokonaan pois. Jostain syystä tämä etova juttu kiehtoi ja kiinnosti minua niin paljon, ja etsin kirjoista ja Internetistä kaiken mahdollisen informaation aiheesta. Jotain tekemistä sillä kai oli kuppataudin kanssa, mutta se oli kuitenkin huonommin tunnettu juttu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi