lauantai 15. kesäkuuta 2013

Tämä uni ei kerro taideopiskelijoista

Eräs menneen ajan opiskelututtavuus oli päässyt opiskelemaan "noitakouluun" ja vei minut tutustumiskäynnille. Ihmettelin itsekseni, kuinka Suomessa voidaan julkisin varoin tukea mokomaa huuhaata. Opiskelijat olivat hassun näköisiä ja oudosti käyttäytyviä hippejä. Oppilaitoksen aula oli koristeltu jännittävillä taideteoksilla. Erityisesti mieleeni jäivät katiskaverkosta tehdyt veistokset, jotka muistuttivat jättiläismäisiä, kirkkaan keltaiseksi maalattuja koralleja, joihin oli liimattu pieniä pyöreitä peilejä. Kaikki oli tavallaan hyvin viehättävää, mutta koomista, koska opiskelijat itse tuntuivat ottavan kaiken kovin vakavissaan ja uskoivat olevansa oikeasti noitia.
Oppaani vei minut kellarikerroksessa sijaitsevaan vessaan, jossa ehtaa magiaa tapahtui. Siirryimme mystisesti hajuvesipullojen avustuksella vanhalle hautausmaalle, joka oli varsin kliseisen näköinen paikka. Tässä vaiheessa oivalsin näkeväni unta, mutta en jaksanut välittää asiasta, koska muuten oli niin jännää. Tästä eteenpäin uni kuitenkin meni taas niin sekavaksi, että lopputapahtumia on mahdotonta selittää.
Kun sitten "heräsin", huomasin olevani äitini kotona alasti sohvalla ja pihalla hiippaili poliisi, jonka tiesin etsivän minua. En tosin tiedä, mihin rikokseen olin syyllistynyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttisi