Surku Savolainen selvisi synnytyksestä, samoin jälkeläinen. Jostain syystä kuitenkin unet ovat edelleen varsin katkonaisia ja epämääräisiä... Sairaalassa ollessani ainoa varsinainen pidempi unenpätkä oli ylevä: työkaverihenkilö rusikoi toisen työkaverihenkilön metalliputkella mustasukkaisuuspuuskassa. Sen jälkeen he olivat kuitenkin taas kavereita. Minä olin mukana polkupyörällä, mutta ilmoitin että nyt en enää kestä tällaista ja poistuin.
Kotona näin unen, että juuri kun olin saanut vauvan rauhoittumaan, minulle kannettiin toinen ja sanottiin, että nyt voin alkaa huolehtia molemmista. En oikein ilahtunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi